Rakkaus on lyhyt kuin varpusen lento Vasten tornitalon lasista seinÀÀ Se on sÀÀli ja tietenkin niin surullista Siltikin samantekevÀÀ tÀnÀÀn
Onni multa otettiin eilen pois Ja aamun tyhjÀn sÀngyn laidalla itkin Sitten soi jo puhelin pöydÀn pyyhkÀisten
Joskus sattuu, mitÀ siitÀ Nyt musta tuntuu ettÀ elÀmÀ alkaa TÀmÀ ilta ylitse kuohahtaa TÀÀ kaupunki me vielÀ vapautetaan Ja mÀ tiedÀn: en enÀÀ eilistÀ kaipaa
Anna ja Hanna Ja Jasse ja Rasmus Ja ne pari joiden nimee en tiedÀ Nyt ne laulavat yhdessÀ Aikuista naista Ja se on kyllÀ oikeestaan herkkÀÀ, niin herkkÀÀ
Joskus sattuu, mitÀ siitÀ Nyt musta tuntuu ettÀ elÀmÀ alkaa TÀmÀ ilta ylitse kuohahtaa TÀÀ kaupunki me vielÀ vapautetaan
Murheiden laaksosta pÀÀsee pois taksilla Viimeinen maalissa maksaa ihan mitÀ vaan