Ei ole mulle kauhalla annettu, eikä lapsena varovasti kannettu ja se jälkensä jättänyt on. On pääkin multa pienenä jäätynyt, vihdoinviimein mä olen tänne päätynyt. On järki mulle tarpeeton, sillä mun on niin pirun kiva olla, voiko olla enää hauskempaa? Olen sankari tällä osastolla. Touhuni kaikkia naurattaa.
Mua kutsuu täällä jokainen toopeksi, vaikka kastettu onkin minut Roopeksi. Se helpompi ääntää on kai? Ei ole mulla suuri toi sivistys, mutta sama se on viisaillakin kivistys, kun maisterikin huoneen sai, Siksi mun on niin pirun kiva olla. Voiko olla enää hauskempaa? Olen sankari tällä osastolla. Touhuni kaikkia naurattaa.
En kanniskele maailman murheita, sillä täällä on tarpeeksi jo urheita. Ne tulleet on huilailemaan. Ne uusivatkin kuulemma proppuja, sekä parsivat hermojensa loppuja. Ne hulluja on sanotaan, mutta niin pirun kiva olla. Voiko olla enää hauskempaa? Olen sankari tällä osastolla. Touhuni kaikkia naurattaa