MinÀ kirjoitan sinulle nyt
Kun olen nÀhnyt vÀhÀn selvemmin viimein
Kun tulivuorella Amelian kanttiinan ovella
HÀivÀhti eilisen haamu
Sill' oli taivasta sinisemmÀt silmÀt
Sill' oli hiuksissaan myrskyinen tuuli
Se joi kahvinsa pullosta Seutulan kentÀn kamaralla
Yölennon alla
Tuo pölyisen albumin aave
Tuo taivahan tuulten tuoma
Ja huomautus kirjassa viivalla rennolla:
Kadonnut lennolla
SinÀ teit noita kulkijan töitÀ
Nukuit yösi kai Fairchildin alla
Olit hengissÀ vain noilla villeillÀ mailla
Jotka kantavat taivaansa aina
Niin kuin mainari, pilvien kuiluissa kuljit
Kuin etsien vapauden suonta
Ja minÀ juontasi setvin nÀillÀ aavikkoteillÀ
Joilla tuuli kÀy toisella lailla
Nyt kuva on lopulta kirkas
Kuin taivaalla haihtuva juova
Kuin huomautus kirjassa viivalla rennolla:
Kadonnut lennolla
SinÀ palaisit ehkÀ jos voisit,
Mutta sielusi ois muualla aina
Kun Lockheed-Electra kÀy ryskyen yössÀ
EivÀt lupaukset liikoja paina
Mutta kuva on lopulta kirkas
Kuin taivaalla haihtuva juova
Kuin huomautus kirjassa viivalla rennolla:
Kadonnut lennolla