Meni turvallinen tiistaipäivä,
tiki tavalline keskiviikko,
tuttu torstaikin..
taisi mennä koko vikko sitä samaa taas:
rauha maass'...

Mä kävelen kadulla niin kuin nyt kadulla kävellään
kunne nään: tän ilmestykse.
ensi silmäyksen myötä
saankin kädet täyteen työtä tässä rakkaudessa nähkääs

Meni muutamia viikkoja lisää
hurman hetkillä hulluus marssii sisään
ja kysyy: onkos täällä rakastavaisia
mä taisin tulla oikeaan paikkaan

ja niimpä nyt sinä saat minut kiehumaa
minä saan sinut kiehumaan
ja yhdessä asutamme meen jonka nimenä rakkaus on

[chorus]
Hulluuteen tälläiseen kerta kerran jälkeen mukaan meen

menee toraillessa tiitaipäivä
mykkäkoulussa keskiviikko
torstai on epätoivoa täynnä
ja perjantaikin kovin pitkä

täsätä kaikesta saa helposti kylliksee
minne katsonkin aina punaista nään
mun pää paisuu
mä hakkaan sitä seinään
nään mustaa verkalleen

knnes taas ymmärretään toisiamme
kunnes on lämpöa ja tahtoa auttaa
ja ymmärrystä niille joilla on vain niiden
tasainen kelkkamäki hautaan

Ja niimpä taas sinä saat minut juopumaan
minä saan sinut luopumaan
ja yhdessa asutamme maan jonka nimenä rakkaus on

eikä tässä yhtään missään
ole mitään normaaliuteen viittaavaa
rakkaus on pesti hulluuteen

[chorus]

eikä tässä yhtään missään
ole mitään normaaliuteen viittaavaa