Meni turvallinen tiistaipÀivÀ,
tiki tavalline keskiviikko,
tuttu torstaikin..
taisi mennÀ koko vikko sitÀ samaa taas:
rauha maass'...
MÀ kÀvelen kadulla niin kuin nyt kadulla kÀvellÀÀn
kunne nÀÀn: tÀn ilmestykse.
ensi silmÀyksen myötÀ
saankin kÀdet tÀyteen työtÀ tÀssÀ rakkaudessa nÀhkÀÀs
Meni muutamia viikkoja lisÀÀ
hurman hetkillÀ hulluus marssii sisÀÀn
ja kysyy: onkos tÀÀllÀ rakastavaisia
mÀ taisin tulla oikeaan paikkaan
ja niimpÀ nyt sinÀ saat minut kiehumaa
minÀ saan sinut kiehumaan
ja yhdessÀ asutamme meen jonka nimenÀ rakkaus on
[chorus]
Hulluuteen tÀllÀiseen kerta kerran jÀlkeen mukaan meen
menee toraillessa tiitaipÀivÀ
mykkÀkoulussa keskiviikko
torstai on epÀtoivoa tÀynnÀ
ja perjantaikin kovin pitkÀ
tÀsÀtÀ kaikesta saa helposti kylliksee
minne katsonkin aina punaista nÀÀn
mun pÀÀ paisuu
mÀ hakkaan sitÀ seinÀÀn
nÀÀn mustaa verkalleen
knnes taas ymmÀrretÀÀn toisiamme
kunnes on lÀmpöa ja tahtoa auttaa
ja ymmÀrrystÀ niille joilla on vain niiden
tasainen kelkkamÀki hautaan
Ja niimpÀ taas sinÀ saat minut juopumaan
minÀ saan sinut luopumaan
ja yhdessa asutamme maan jonka nimenÀ rakkaus on
eikÀ tÀssÀ yhtÀÀn missÀÀn
ole mitÀÀn normaaliuteen viittaavaa
rakkaus on pesti hulluuteen
[chorus]
eikÀ tÀssÀ yhtÀÀn missÀÀn
ole mitÀÀn normaaliuteen viittaavaa